Lähestymistapamme
Uudistaminen on tavoite ja toimintamalli.
Yhdistämme tieteellistä ja käytännön tietoa parantaaksemme maaperäämme ja vahvistaaksemme yhteisöämme. Opimme jatkuvasti uutta lukemalla, kuuntelemalla ja soveltamalla viljelykäytäntöjä.
Maan kunto
Maaperää kuuntelemalla
Ali-Härrin tila koostuu 88 hehtaarista Kuusjoella, Varsinais-Suomessa: 56 hehtaaria peltoa, 24 hehtaaria jatkuvan kasvatuksen metsää ja 8 hehtaaria pientareita ja suojakaistoja. Maaperä on pääosin hietasavea, hienorakenteista ja hitaasti kuivuvaa. Lähes neljä vuosikymmentä kestänyt tavanomainen viljanviljely on jättänyt jälkensä: koneiden aiheuttama tiivistyminen, vähäinen eloperäinen aines ja heikentynyt veden imeytyminen. Nämä ovat tyypillisiä piirteitä suomalaisilla pelloilla, eivät meidän tilamme erityishaasteita.
Tila sijaitsee Halikon- ja Uskelanjoen valuma-alueilla. Kuusjoki virtaa maittemme halki, yhtyy Halikonjokeen ja laskee Saaristomereen. Tämä rannikkoalue on Suomen viimeinen jäljellä oleva HELCOM hot spot, ja syy on maatalouden ravinnekuormituksessa. Itämeren alueella maatalous on suurin yksittäinen typpi- ja fosforikuormituksen lähde, joka kiihdyttää rehevöitymistä. Toimintamme näillä pelloilla vaikuttaa vesistöjen laatuun. Tämä yhteys ohjaa jokaista päätöstämme.
Ostimme tilan tammikuussa vuonna 2025. Pelloilla ei ole käytetty kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita viimeiseen viiteen vuoteen.
Permakultuurin periaatteiden mukaisesti havainnoimme maatamme ympäri vuoden. Teimme muistiinpanoja ensipakkasista, tuulen suunnista ja veden liikkeistä. Kuvasimme peltolohkoja droonilla ja kuljimme maastossa muistikirjan kanssa. Halusimme ymmärtää, mitä tämä maa tarvitsee, ennen kuin päätämme mitä sillä tehdään. Tämän myötä päädyimme työskentelytapoihin joiden keskiössä ovat: uudistava maatalous, agroekologia ja kokonaisvaltainen tilanpito.
Uudistava maatalous
Käytäntöjä, jotka parantavat maaperää vuosi vuodelta
Uudistava maatalous tarkoittaa paikallisiin olosuhteisiin sovitettujen viljelykäytäntöjen valintaa niin, että niiden vaikuttavuus voidaan mitata maaperästä joka vuosi. Tuloksilla voidaan osoittaa maaperän vahvistuminen, ei niinkään säännöillä tai toimintamalleilla. Kuluttavaan toimintaan verrattuna uudistavat järjestelmät rakentavat aktiivisesti maaperän orgaanista ainesta, ylläpitävät toimivaa mikrobistoa, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja parantavat veden kiertoa.
Termi on levinnyt maailmanlaajuisesti, mutta se ei ole uusi. Sen juuret ovat maaperätutkijoiden ja viljelijöiden työssä. He havaitsivat, että teollinen maatalous lopulta heikentää maataloutta. Tieteellisessä kirjallisuudessa uudistava maatalous tunnistetaan yhä useammin oleelliseksi vastaukseksi maaperän köyhtymiseen, luontokatoon ja ilmaston epävakauteen. Esimerkkejä viljelijöistä, jotka ovat muokanneet useiden muiden viljelijöiden suhtautumista maaperään ovat Gabe Brown ja Nicole Masters. Brownin tila Pohjois-Dakotassa osoitti, että köyhtynyt maa voidaan palauttaa tuottavaksi ilman kemikaaleja. Mastersin työ puolestaan yhdistää maaperän mikrobiologian ekologiseen tieteeseen ja käytännön viljelyyn.
Osallistuimme Richard Perkinsin Regenerative Masterclass -kurssille (2025), joka tarjosi sekä teoreettisen että käytännön katsauksen uudistaviin viljelykäytäntöihin. Siellä tutustuimme ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaiseen tilanpitoon ja ymmärsimme monipuolisten, toisiaan tukevien yritystoimintojen mahdollisuudet sekä ekologian että kannattavuuden näkökulmasta.
Viisi maaperän terveyden periaatetta muodostavat toimintamme perustan. Ne ovat syntyneet vuosikymmenten maaperätutkimuksen tuloksena, ja niitä sovelletaan uudistavassa maataloudessa ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa Natural Resources Conservation Service (NRCS) oli keskeisessä roolissa periaatteiden muotoilussa ja käytännön ohjeistuksessa viljelijöille. Ne eivät ole valmiita vastauksia, vaan periaatteita, jotka mukautuvat paikallisiin olosuhteisiin.
Viisi maaperän terveyden periaatetta
1. Suojele maaperää
Suorakylvö ja vähäinen muokkaus. Suojele maaperän rakennetta ja mikrobiverkostoja.
2. Pidä maa peitettynä
Kasvijäänteet, elävät kasvit tai kate. Ei koskaan paljasta maata.
3. Huolehdi elävistä juurista
Toimivat juuristot ruokkivat maaperän biologiaa ympäri vuoden.
4. Lisää monimuotoisuutta
Kun kasveja ja eläimiä on monipuolisesti ne kestävät ja tuottavat paremmin.
5. Pidä kotieläimiä
Laiduntavat eläimet kierrättävät ravinteita, rakentavat maaperän biologiaa ja ylläpitävät niittyekosysteemejä.
Hietasavimaillamme Varsinais-Suomessa sopeutuminen on välttämätöntä. Saviset maat tiivistyvät helposti. Kasvukausi on noin 180 päivää. Elävien juurten ylläpitäminen ympäri vuoden edellyttää työskentelyä luonnon rytmissä. Talvet tuovat mukanaan runsaita sateita, pakkasia ja lunta. Syksyllä kylväminen on haastavaa, kun maa saattaa jäätyä jo marraskuussa. Jokainen periaate on punnittava siksi leveysasteen, maalajin ja ilmaston mukaan.
Emme tule koskaan käyttämään kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita tässä maassa. Nämä eivät ole sertifiointiin liittyviä väliaikaisia rajoituksia, vaan pysyviä sitoumuksia, jotka perustuvat maaperän terveyden periaatteisiin. Kemialliset panokset häiritsevät maaperän mikrobeja, jotka pitävät maaperän toiminnassa. Kemialliset panokset ratkaisevat lyhyen aikavälin ongelmia luomalla pitkäaikaista riippuvuutta. Hallitsemme rikkakasveja, ravinteiden kiertoa ja tuholaispainetta biologisin keinoin: monipuolisilla viljelykierroilla, maanpeitteisyydellä, laidunnuksella ja kompostilla.
Tähän sitoutumiseen liittyy kustannuksia. Rikkakasvien torjunta vaatii enemmän työtä. Maan kasvukunnon rakentaminen vie enemmän aikaa. Hyväksymme nämä haasteet, koska vaihtoehto, maaperän riippuvuus ulkoisista kemiallisista panoksista, ei ole uudistamista.
Agroekologia
Tiede, käytäntö ja yhteiskunnallinen liike
Agroekologiaa kuvataan usein yksinkertaisesti kestävyyden soveltamiseksi maatalouteen. Se on kuitenkin paljon enemmän. Paljon viitatussa vuoden 2009 katsauksessa Alexander Wezel kollegoineen ISARA Lyonista jäljitti käsitteen kehitystä kahdeksan vuosikymmenen ajalta ja tunnisti kolme rinnakkaista merkitystä: agroekologia tieteenalana, viljelykäytäntönä sekä yhteiskunnallisena ja poliittisena liikkeenä. Nämä ulottuvuudet ovat kehittyneet yhdessä, vaikuttaneet toisiinsa ja muokkaavat edelleen tapaa, jolla viljelyjärjestelmiä ymmärretään ja uudistetaan ympäri maailmaa.
Hyödynnämme kaikkia kolmea. Tiede ohjaa ymmärrystämme maaperästä, laitumista ja niiden välisistä ekologisista suhteista. Käytäntö muokkaa päivittäistä työtämme maalla. Liike yhdistää työmme laajempaan sitoutumiseen ruokasuvereniteetista, paikallisista ruokajärjestelmistä ja yhteisölähtöisestä maataloudesta. Agroekologia näkee tilan osana laajempaa elävää järjestelmää, kestävää ja sosiaalista, jota pyrimme vahvistamaan.
Tiede
Agroekologia tutkii kasvien, eläinten, maaperän, veden ja ihmisten vuorovaikutusta maataloudessa sekä miten maatilat toimivat ekosysteemeinä. Se yhdistää ekologisen tieteen, agronomian ja yhteiskuntatieteen.
Käytäntö
Agroekologia suosii tuotantomuotoja, jotka ovat monipuolisia, vähäpanoksisia ja paikallisiin olosuhteisiin sovitettuja. Siihen kuuluu monilajiviljely, integroitu kasvinsuojelu, viljelijävetoinen kokeilu ja sopeutuminen sekä ravinteiden kierto kotieläinten avulla.
Liike
Agroekologia on myös yhteiskunnallinen ja poliittinen liike, joka ajaa ruokasuvereniteettia, viljelijöiden itsenäisyyttä ja yhteisölähtöisiä ruokajärjestelmiä. Se haastaa vallan keskittymisen teollisissa ruokaketjuissa ja tukee paikallisia, hajautettuja vaihtoehtoja.
Agroekologia muokkaa ajatteluamme maatilan roolista yhteisössämme. Myymme tuotteita suoraan kuluttajille ja ravintoloille lähialueilla, koska uskomme lähellä tuotettuun ruokaan ja haluamme lisätä luottamusta tuottajan ja kuluttajan välillä. Kutsumme vierailijoita, koska haluamme ihmisten löytävän yhteyden ruokansa alkuperään, emmekä pelkää näyttää miten se tuotetaan. Teemme yhteistyötä muiden tuottajien kanssa, koska kestävää ruokajärjestelmää ei rakenneta yksin.
Näemme tilamme ekosysteeminä, jossa tulevaisuudessa rakentamamme yritystoiminnot vahvistavat toisiaan biologisesti, operatiivisesti ja taloudellisesti. Kanat parantavat laidunta. Laidun ruokkii karjaa. Komposti ruokkii puutarhaa. Puutarha ruokkii yhteisöä. Yritystoimintamme eivät ole erillisiä liiketoimintoja, vaan osia yhdestä järjestelmästä, joka kiertää ravinteita, jakaa riskejä ja luo lisäarvoa jokaisessa vaiheessa.
Kokonaisvaltainen tilanpito
Päätöksenteon viitekehys
Jokainen maatila rakentuu päätöksistä: maaperästä, eläimistä, taloudesta, ajasta ja ihmisistä. Käytämme kokonaisvaltaista tilanpitoa päätöksenteon viitekehyksenä, jotta emme tee näitä päätöksiä tottumuksesta, lyhyen aikavälin taloudellisista syistä tai puutteellisesta neuvosta.
Kokonaisvaltainen tilanpito on Allan Savoryn kehittämä systemaattinen lähestymistapa. Se tarjoaa päätöksentekoprosessin, joka testaa jokaista valintaa suhteessa kokonaisuuteen, johon tila pyrkii: ei pelkästään voittoon tai tuotantoon, vaan maaperään, ihmisiin ja pitkäaikaisiin resursseihin. Se kysyy yksinkertaisen kysymyksen ennen jokaista merkittävää toimenpidettä: viekö tämä meitä kohti sitä, minkä olemme määritelleet tärkeäksi, vai siitä poispäin?
Lähestymistapa ei sanele mitä viljellä, kuinka monta eläintä laiduntaa tai milloin korjata sato. Se antaa prosessin, jolla teemme nämä päätökset itse, omassa ympäristössämme, omilla arvoillamme. Juuri siksi se on hyödyllinen meidän kaltaisella tilalla, jossa olosuhteet muuttuvat kausittain, vuosittain ja eri yritystoimintojen välillä.
Kokonaisvaltaisen tilanpidon ytimessä on kokonaisvaltainen tavoite: kirjallinen kuvaus kolmesta asiasta. Ensimmäinen, millaista elämänlaatua haluat itsellesi, perheellesi ja tiimillesi. Toinen, mitkä tilan tuotantomuodot tukevat tuota elämänlaatua. Kolmas, millaisia resursseja tarvitset näiden ylläpitämiseen pitkällä aikavälillä. Olemme määritelleet omamme. Se alkaa tarkoituksen lausumalla:
Viljelemme tuottaaksemme laadukasta ja paikallista lähiruokaa - mahdollistaen merkityksellisen kanssakäymisen yhteisömme kanssa, tavalla joka edistää oppimista, seikkailua, luovuutta ja kiitollisuutta.
Tähän sisältyy sitoutuminen taloudelliseen itsenäisyyteen, eläinten hyvinvointiin, itsestä huolehtimiseen ja yhteisön tukemiseen. Kokonaisvaltainen tavoitteemme havainnollistaa tuotteet, prosessit ja tulokset, joita tarvitsemme tavoittelemamme elämän saavuttamiseen.
Käytämme kokonaisvaltaista tavoitetta työkaluna. Jokainen merkittävä päätös tilalla, ensimmäisen yritystoiminnan valinnasta yksittäisen laitteen hankintaan, testataan tämän tavoitteen avulla. Tukeeko tämä päätös elämänlaatuamme vai heikentääkö se sitä? Vahvistaako se resurssejamme vai kuluttaako se niitä? Jos päätös läpäisee nämä testit, etenemme, muussa tapauksessa jatkamme vaihtoehtojen pohdintaa.
Kokonaisvaltainen tilanpito ei ole filosofia, jota ihailemme etäältä. Se on käytäntö, johon toimintamme perustuu päivittäin.
Mittaamme sitä, millä on merkitystä
Dataa, ei väitteitä
Uudistamisen varmistaminen vaatii seurantaa ja tulosten mittaamista. Maataloudessa MRV (Measurement, Reporting and Verification) tarkoittaa ekologisten tulosten mittaamista, raportointia ja riippumatonta todentamista. Näin tilat siirtyvät väitteistä osoitettavaan näyttöön.
Olemme mukana Climate Farmersin Regenerative Agriculture Outcome Measurement -ohjelmassa kolmen vuoden ajan. Climate Farmers on eurooppalainen verkosto, joka tukee maatilojen siirtymää kohti uudistavaa maataloutta. Olemme yksi kahdestatoista Euroopan laajuisesti valituista siirtymätiloista. Ohjelma määrittelee lähtötason, seuraa maaperän ja ekosysteemin muutoksia sekä dokumentoi tuloksia. Työskentelemme verkoston asiantuntijan kanssa, joka auttaa muuntamaan uudistavan maatalouden periaatteet käytännöllisiksi, ilmastoomme sopiviksi, ohjeiksi tilallemme.
Olemme vasta suunnitteluvaiheessa maaperän orgaanisen aineksen, peltojen mururakenteen, veden imeytymisen ja biologisen aktiivisuuden seurannan osalta. Haluamme tehdä yhteistyötä kiinnostuneiden neuvonantajien ja tutkijoiden kanssa varmistaaksemme, että mittaamme oikeita asioita.
Haluamme jakaa rehellisesti, mikä toimii ja mikä ei, se on osa tätä seikkailua.
Aiomme testata myös tuottamamme ruuan ravitsemuksellisen laadun. Teetämme laboratorioanalyysin muniemme ravintoarvoista ja julkaisemme tulokset. Haluamme tietää, eroavatko laidunkanojen munat uudistavalta maalta ravintokoostumukseltaan merkittävästi tavanomaisista munista.
Olemme avoimia kaikenlaiselle yhteistyölle tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkimuslaitoksien kanssa. Tilamme on kovaa vauhtia siirtymässä uudistavaksi tilaksi, keräämme jo nyt lähtötason dataa ja dokumentoimme viljelykäytäntöjä. Jos olet kiinnostunut uudistavasta maataloudesta Suomessa, ota yhteyttä!
Se on prosessi, johon olemme sitoutuneet.