Mitä laidunkananmunat oikein ovat?

Laidunkanat elävät koko kasvukauden laitumella ja niillä on pääsy tuoreelle nurmelle joka päivä. Ne täydentävät täysrehua laitumen kasveilla, siemenillä ja hyönteisillä, samalla toteuttaen lajinmukaista käyttäytymistään: ravinnon etsimistä, kuopimista ja hiekassa kylpemistä. Päivittäinen laidunkierto on se ratkaiseva piirre, joka erottaa laidunkanalan ulko- ja luomukanalasta.

Olemme Steven ja Johannes. Muutimme tammikuussa 2025 Johanneksen sukutilalle Kuusjoelle Varsinais-Suomeen ja aloimme kehittää tilasta regeneratiivista eli uudistavaa maatilaa. Ensimmäinen tuotantosuuntamme on laidunkananmunien tuotanto. Aloitimme 1400 munivalla kanalla, joita siirrämme päivittäin tuoreelle laitumelle.

Meiltä kysytään usein, mitä laidunkananmunantuotanto oikeastaan on. Kanoja kasvatetaan Suomessa monella eri tavalla: häkeissä, lattiakanaloissa, ulkokanaloissa, luomuna ja tietysti laidunkanaloissa. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, mitä laidunkanatuotanto on, miten Wiberg's toteuttaa tuotantoa käytännössä päivästä toiseen, mitä se tekee maaperälle, mitä se merkitsee kanoille ja miten se vaikuttaa kananmuniin.

Mitä laidunkananmunantuotanto on?

Yksinkertaisimmillaan laidunkananmunantuotanto tarkoittaa, että kanat elävät laitumella. Tilamme laidun on monilajinen nurmisekoitus, sisältäen apilaa ja heinäkasveja. Kanojen jalkojen alta löytyy siis laidunkaudella aina vihreää kasvustoa. Elävä ja hyvinvoiva laidun on kaiken perusta, mutta sen voi toteuttaa eri tavoin. Ratkaisevaa on päivittäinen siirtyminen uudelle nurmelle. Myös ulko- ja luomukanoilla on pääsy ulkotarhaan, mutta nämä kanalat pysyvät paikallaan; laidunkananmunantuotannossa kanoja siirretään jatkuvasti tuoreelle laitumelle, jolloin laidun ei kulu loppuun ylilaidunnuksen seurauksena. Juuri tämä siirtyminen tekee tuotantotavasta myös maaperää uudistavan, mihin palaamme tuonnempana.

Tässä lyhyt katsaus muihin Suomessa käytettyihin tuotantotapoihin:

• Häkkikanala. Kanat virikehäkeissä sisätiloissa, oma rajattu tila sekä pesä, orsi ja pieni kuopimisalue. Ei ulkoilua. (Vanhat varustelemattomat häkit on kielletty EU:ssa vuodesta 2012.) [1]
• Lattiakanala. Kanat ilman häkkiä mutta sisätiloissa, liikkuvat vapaasti lattialla orsineen ja pesineen. Ei ulkoilua. [1]
• Ulkokanala. Lattiakanala ja pääsy ulkotarhaan, jonka on osittain oltava kasvillisuuden peitossa. [2]
• Luomukanala. Ulkokanalan olosuhteet, lisäksi luomusäädöksiä muun muassa luomurehusta, pienemmistä parvista, väljemmistä sisätiloista ja ulkotarhasta, jonka on osittain oltava kasvillisuuden peitossa. [3]

Tuotanto jakautuu Suomessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan seuraavasti: lattiakanaloissa tuotettiin 68 % Suomen kananmunista vuonna 2024, virikehäkeissä 21 %, luomuna 6 % ja ulkokanoina 4 % [4]. Suunta jatkuu: vuonna 2025 lattiatuotanto kasvoi edelleen ja häkkituotanto väheni [4]. Laidunkananmunat eivät näy näissä tilastoissa lainkaan.

Ennen kuin aloitimme laidunkanojen kanssa, emme olisi itsekään osanneet erottaa laidunkananmunaa ulkokananmunasta tai luomukananmunasta. Ulko- ja luomukanaloissa kanoilla on mahdollisuus ulkoilla [2]. On kuitenkin vaikea tietää millaisia ulkotarhat ovat. Kanalan ympärille voi helposti syntyä kulunut, paljaaksi kuopittu laikku, kun linnut kulkevat ja kuopivat samassa paikassa, eikä kasvusto ehdi toipua. Tämä tapahtuu jopa muutamassa päivässä. Riittävän matala kuormitus eli tarpeeksi pieni eläintiheys riittävän suurella alueella auttaa nurmea kestämään kanojen vaikutuksen. Siksi on hyvä ymmärtää myös muut olosuhteet tuotantotavan lisäksi.

Näin tuotantotavat asettuvat rinnakkain (taulukko näyttää vähimmäisvaatimukset).

On kuitenkin muistutettava, että luvut ovat vähimmäisvaatimuksia, ja moni tila ylittää ne reilusti. Suomessa ja koko EU:ssa kananmunan kuoreen leimattu numero kertoo tuotantotavan: 0 luomu, 1 ulkokana, 2 lattia, 3 häkki [2]. Laidunkananmunilla ei ole tässä järjestelmässä omaa luokkaansa. Sillä ei ole koodia eikä standardia, joten laidunkananmunat luokitellaan leimoissa toistaiseksi lattiakananmuniksi (2). Muissa tuotantomuodoissa on vaatimuksia, jotka sopivat lähinnä kiinteärakenteisiin kanaloihin. Luomukanaloissa on esimerkiksi vaatimus kiinteästä lattiasta, laidunkanalassa lattia on 100 % nurmea. Ulkokanaloiden osalta taas säädöstellään tarkasti ulosmenoaukkoja, joita ei laidunkanalassa tarvita lainkaan. Määritelmät ja säännöt voivat olla välillä hankalia ymmärtää ja haluammekin kertoa avoimesti, mitä me laidunkananmunilla tarkoitamme.

Miltä tuotanto näyttää tilallamme

Kanat asuvat kolmessa liikkuvassa kanalassa, á 16 × 6 metriä. Kanala on rakennettu kasvihuoneen runkoon, jonka voi kiinnittää traktoriin ja vetää eteenpäin. Kanaloissa ei ole lattiaa, vaan ne ovat suoraan nurmen päällä, joten kanamme elävät koko laidunkauden laitumella. Kanaloissa kanat myös nukkuvat orsilla ja munivat pesissä. Brown Nick -kanoja on kaikkiaan 1400 eli hieman alle 4,8 kanaa neliömetriä kohti kanalan sisällä.

Kanaloita siirretään joka aamu. Kiinnitämme ensin Sisu Valmet 6600:n vetopuomiin, joka jakaa vedon koko kanalan leveydelle, vaihdamme ryömintävaihteeseen ja siirrämme kanalan kuusitoista metriä tuoreelle laitumelle reilussa kolmessa minuutissa. Käytössämme on noin 15 hehtaaria, joten laitumet saavat levätä vähintään kahdesta kuukaudesta kokonaiseen vuoteen ennen kuin kanat palaavat samalle paikalle. Kanoilla on siis pääsy uudelle laitumelle joka päivä.

Toistaiseksi laidun on kanaloiden sisällä, ei aidattuna tarhana niiden ympärillä. Sivuseiniä voi nostaa ja laskea, joten kanat pääsevät ottamaan aurinkoa halutessaan. Seuraavaksi kehitämme aidattua tarhaa kanaloiden ympärille, jotta kanoilla on entistä enemmän tilaa laiduntaa.

Kanaloihin on kiinnitetty erillinen traileri, joka kuljettaa vettä kanalan mukana kahdessa 220 litran tynnyrissä, jotka riittävät kolmesta neljään päivää ennen täyttöä. Ruokimme kanat kolmesti päivässä tarkoituksella: rehu ei lopu kesken, joten kanat syövät oman tarpeensa mukaan eivätkä taistele ruuasta. Niillä on myös vapaasti tarjolla kalkkia vahvoja kuoria varten ja poikassoraa ruoansulatuksen avuksi.

Tilan päivärytmi:

• 7.00 tilapuodin tarkistus ja täyttö
• 7.15 kanaloiden siirto ja ensimmäinen ruokinta
• 10.00 munien kerääminen maasta
• 14.00 toinen ruokinta
• 19.00 viimeinen ruokinta ja munien keräys pesistä
• 21.00 iltatarkistus

Siirrämme kanoja joka päivä kahdesta syystä, joita avataan seuraavissa luvuissa: miten laidunnus vaikuttaa maaperään ja mitä se merkitsee kanoille.

Miten laidunnus vaikuttaa maaperään

Laidunnustapaamme kutsutaan kiertolaidunnukseksi. Eläimet laiduntavat tiettyä alaa yhden päivän ajan, jonka jälkeen se jätetään lepäämään. Ajatus on vanha ja se jäljittelee laumaeläinten käytöstä: laiduntamisen jälkeen lauma siirtyy uuteen paikkaan. Kun heinäkasvi menettää yli puolet lehdistään, sen juuret lakkaavat kasvamasta noin kymmenen päivän ajaksi sillä aikaa, kun se rakentaa lehtensä uudelleen, ja se pudottaa osan elävistä juuristaan [5]. Pudonneet juuret muuttuvat eloperäiseksi ainekseksi syvällä maassa, ravinnoksi mikrobeille ja rakenteeksi maaperälle. Jos sama alue laidunnetaan uudelleen ennen kasvin toipumista, juuret eivät ehdi palautua. Jos taas kasville annetaan lepoaikaa, se palaa takaisin entistä vahvempana. Juuri siksi pidämme kanat liikkeessä ja annamme maaperän levätä.

Lehtien menettäminen saa kasvin myös pumppaamaan enemmän hiiltä juuriensa kautta ulos juurieritteinä, sokeripitoisina yhdisteinä, joilla kasvi ruokkii ympärillään olevia mikrobeja. Mikrobisto kasvaa tämän seurauksena muutamassa päivässä [6]. Juurieritteet ja pudonneet juuret ovat suuri osa sitä, miten hiili ja ravinteet siirtyvät ilmasta kasvin kautta maaperään [7]. Kun mukaan lasketaan vielä kanojen lanta, joka leviää ohuelti laitumelle eikä kasaudu yhteen paikkaan, ravinteet kiertävät tehokkaasti takaisin maaperään. Suomessa Luonnonvarakeskus (Luke) on todennut, että hyvin hoidettu nurmi toimii hiilinieluna kasvuvuosinaan [8], ja tämä on tavoitteemme, 56 hehtaaria hiilinielua.

Useamman kierron myötä hyödyt kasaantuvat. Kun eloperäinen aines lisääntyy, tiivistynyt maa alkaa murentua, ja vesi imeytyy maahan sen sijaan että jäisi pellon pintaan lammikoiksi. Maaperän ja laitumen elämä palaa: ensin mikrobit ja sienet, sitten monilajisempi nurmi, hyönteiset ja niitä seuraavat luonnonvaraiset linnut. Kasvillisuus ruokkii kanoja, mutta liike ruokkii maata. Kanojen päivittäinen siirtäminen tuoreelle laitumelle on se, mikä parantaa maaperää mitattavasti ajan myötä, ja siksi teemme niin kuin teemme.

Sanomme tämän vain tehdäksemme eron luomu- ja ulkotuotantoon. Nekin ovat edelleen erinomaisia kananmunia, varsinkin verrattuna häkki- ja lattiakananmuniin, joita on yhä valtaosa Suomessa tuotetuista kananmunista.

Mitä laiduntaminen merkitsee kanoille

Kun kana elää laitumella, elinympäristö mahdollistaa monia lajin perustarpeita kuten kuopimisen, ravinnon etsimisen (kasveja ja hyönteisiä) ja hiekassa kylpemisen. Meille tuottaa suurta iloa katsoa kanojen käyttäytyvän näin. Tutkimuksessa, jossa seurattiin 61 ulko- ja luomuparvea, hyvät kuopimismahdollisuudet nousivat kerta toisensa jälkeen yhdeksi vahvimmista tekijöistä, jotka vähensivät höyhenten nokkimista [9].

Päivittäinen siirto auttaa kanalaa pysymään puhtaana ja kanoille turvallisena, minimoiden samalla tautiriskiä. Lantaa ei keräänny maahan, mikä auttaa ennaltaehkäisemään loisia ja muita taudinaiheuttajia. Kanalan verkot ja katto estävät kanoja kohtaamasta villilintuja ja samalla tautipainetta.

Ja tietysti: tilava elinympäristö, auringonvalo, raikas ilma. Kanat saavat olla kanoja.

Miten laiduntaminen vaikuttaa kananmuniin

Ensimmäisenä huomaat varmasti keltuaisen. Laidunkanat saavat tuoreesta nurmesta karotenoideja, jotka syventävät sen väriä. Keltuainen on usein tummempi ja keltaisempi. Voit kokea tämän itse, kun kokeilet laidunkananmuniamme ensimmäistä kertaa. Tavoitteenamme on toimittaa kananmunat viikon sisällä muninnasta, jotta kananmunan valkuainen pysyy ryhdikkäänä ja keltuainen kiinteänä.

Muita seikkoja voi olla vaikeampi havaita ja niihin on lisäksi suhtauduttava varovaisemmin, sillä emme ole vielä testanneet kananmuniemme ravintoarvoja. Yhdysvaltalainen Penn Staten yliopiston tutkimus, jossa Steven opiskeli, vertasi laidunkananmunia virikehäkkikanojen muniin. Laidunkananmunissa oli noin kaksinkertainen määrä E-vitamiinia, yli kaksinkertainen määrä omega-3-rasvahappoja, keltuaisessa noin 38 % enemmän A-vitamiinia ja selvästi pienempi omega-6:n ja omega-3:n suhde [10]. Auringonvalossa kana tuottaa itse D-vitamiinia ja siirtää siitä osan kananmunaan [11].

Erot johtuvat siis ravinnosta ja ympäristöstä. Kananmuna on vain niin hyvä kuin sen muninut kana, johon vaikuttaa puolestaan asuinympäristö, laidun ja rehu. Munien tarkka ravintosisältö ja koostumus muuttuvat vuodenajan ja laitumen kunnon mukaan [12]. Pyrimme aina läpinäkyvyyteen toiminnassamme, ja annamme kananmunan puhua puolestaan.

Mistä voit ostaa

Laidunkananmunia voi ostaa kolmella tavalla:

• Tilapuodista, avoinna päivittäin 7–21 osoitteessa Ylikulmantie 459, Kuusjoki.
• Kerta- tai kestotilauksena verkkokaupastamme: valitset määrän ja noutovälin ja noudat valitsemaltasi noutopisteeltä.
• Noutopisteiltämme ilman erillistä ennakkotilausta.

Hinnat ja lisätiedot löydät verkkokaupastamme.

Lähteet

1. Neuvoston direktiivi 1999/74/EY munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (virikehäkit väh. 750 cm² / kana; lattia enint. 9 kanaa / m²; varustelemattomat häkit kielletty vuodesta 2012). eur-lex.europa.eu
2. Komission asetus (EY) N:o 589/2008, munien kaupan pitämisen vaatimukset (kennokoodit 0–3; ulkokana enint. 2 500 kanaa/ha eli 4 m² / kana ulkona; ulkotarha pääosin kasvillisuuden peitossa). eur-lex.europa.eu
3. Asetus (EU) 2018/848 luonnonmukaisesta tuotannosta (ulkoilu vaaditaan, ulkotarha pääosin kasvillisuuden peitossa; enint. 6 kanaa / m² sisällä; 4 m² / kana ulkona; enint. 3 000 linnun parvi). eur-lex.europa.eu
4. Luonnonvarakeskus (Luke), Kananmunien tuotanto, Q4 ja vuosi 2024 (lattia 68 %, virikehäkki 21 %, luomu 6 %, ulkokana 4 %); 2025 jatkuvasta kehityksestä. luke.fi
5. Crider, F. J. (1955). Root-Growth Stoppage Resulting from Defoliation of Grass. USDA Technical Bulletin No. 1102. babel.hathitrust.org
6. Hamilton, E. W., Frank, D. A., Hinchey, P. M., & Murray, T. R. (2008). Defoliation induces root exudation and triggers positive rhizospheric feedbacks in a temperate grassland. Soil Biology and Biochemistry, 40(11), 2865–2873. sciencedirect.com
7. Jones, D. L., Nguyen, C., & Finlay, R. D. (2009). Carbon flow in the rhizosphere: carbon trading at the soil–root interface. Plant and Soil, 321, 5–33. link.springer.com
8. Luonnonvarakeskus (Luke). Nurmet hiilinieluna (Juurihiili-hanke). luke.fi
9. Lambton, S. L., Knowles, T. G., Yorke, C., & Nicol, C. J. (2010). The risk factors affecting the development of gentle and severe feather pecking in loose housed laying hens. Applied Animal Behaviour Science, 123(1–2), 32–42. sciencedirect.com
10. Karsten, H. D., Patterson, P. H., Stout, R., & Crews, G. (2010). Vitamins A, E and fatty acid composition of the eggs of caged hens and pastured hens. Renewable Agriculture and Food Systems, 25(1), 45–54. pure.psu.edu
11. Kühn, J., Schutkowski, A., Kluge, H., Hirche, F., & Stangl, G. I. (2014). Free-range farming: a natural alternative to produce vitamin D-enriched eggs. Nutrition, 30(4), 481–484. sciencedirect.com
12. Seasonal variation in egg nutrient composition under a pasture-based layer hen system. PLOS One (2025). journals.plos.org